Kumpi on vähäosainen?

Eilen illalla tapahtui jotakin kamalan huvittavaa. Tai kamalan kamalaa, en voi olla täysin varma.

"Ei neidillä olis tarjota röökiä?" Kysyi minulta eräs laitapuolen kulkija seistessäni metroaseman edessä tupakalla. Olin ollut elokuvissa, ja närkästyin hieman kun tuo pahanhajuinen ukkeli keskeytti satuhurmokseni. Olin jo valmiiksi hieman ärsyyntynyt vieressä norkoilevasta humalaisesta nuorisoseurueesta, mutta olin päättänyt pitää kiinni elokuvasoundtrackista joka soi päässäni. Tarjosin kuitenkin miesparalle tupakan, tarjoan aina pyydettäessä mikäli vain millään liikenee. Tämä oli kovasti kiitollinen, ja alkoi päivitellä minulle siitä, kuinka kaikilla tahtoo se palava tupakka olla aina se viimeinen. Huomasin miehen olevan suhteellisen täysijärkisessä kunnossa, ja ajauduimme jotenkin keskustelemaan hyvän aikaa itämaisesta filosofiasta.

Viereisessä nuorisoseurueessa ilmeisesti päätettiin mihin juottolaan matka jatkuu, mutta sievä vaaleatukkainen tyttö päätti ensin tulla ilveilemään ja kikattelemaan minulle jokinlaisen leluötökän kanssa. Tilanne ei huvittanut minua pätkääkään, joten tyydyin vain kummeksumaan typerää hupakkoa, joka pahastui tästä. "No ei ny tartte tolleen halveksuvasti kattoa..." Hän mutisi, ja mulkaisi puolestaan halveksuvasti vieressäni seisovaa puliukkoa. No tästäpä puliukko otti nokkiinsa, ei niinkään itsensä, vaan minun vuokseni. "Eihä hää sua halveksi! On kuule oikein mukava tyttö tää. Reilu!" Pissaliisat säikähtivät tiukkasanaista miestä ja poistuivat vähin äänin. Huomautin ukolle, että saatoin vähän halveksia vaaleatukkaista tyttöä. Ukko remahti nauramaan. Toivotimme toisillemme hyvät illanjatkot ja poistuimme omille teillemme.

Olin siis tiennyt näiden kahden hahmon olemassaolosta täsmälleen yhtä kauan, eli noin yhden tupakan ajan. Pidin haisevasta pultsarista paljon enemmän kuin tuosta sievästä, siististä ikätoveristani. Eikä ihme.