Stupida Tempest

Occasional freelance priestess of various mumble jumbles.

Wednesday, June 20, 2007

Ihmisten lokerointia, osa 3

Viimeiset kaksi vuotta olen viettänyt kera Metallipäiden, Rokkikukkojen ja Hevisikojen. Kuten kaikilla muillakin, myös tällä "skenellä" on tiettyjä säännönmukaisuuksia. Ellei nyt sääntöjä kuitenkaan, niin ainakin yhdistäviä tapoja ja piirteitä.

Tässä on joitakin niistä asioista jotka olen oppinut:

1. "Hevi on paskimmillaankin parasta". Heviä on kuunneltava. Todelliselle hevarille ei riitä enää ikivihreät joka listan orkesterit, kuten Black Sabbath tai Iron Maiden. Näitä vastaan ei toki voi rikkoa, mutta asiansa osaava kykenee nimeämään ainakin 113 metallibändiä, joista kukaan skenen ulkopuolella ei ole koskaan kuullutkaan. Näitä luovuuden kukkasia ovat esimerkiksi Anal Cunt, Metalucifer, Ninnghizhidda, Funeration, Psilocybe Larvae, Kyprian's Circle, Deathspawned Destroyer, Mörk Gryning, Lihamylly, Nunslaughter, Meshuggah, National Napalm Syndicate ja Örvelö.

2. "Olut on paskimmillankin parasta". Kaljaa on juotava. Jos tuopissa on röökintumppi, ei haittaa. Karhu on yleisesti hyväksytty merkki, mutta useimmiten kaikki käy, ja varsinkin se mikä on halpaa. Olutta voi juoda missä tahansa ja milloin vain, mikä on myös suotavaa. Syyt oluen juontiin ovat moninaisia. Kyseessä saattaa olla juhlimisen aihe (perinteisten lisäksi esimerkiksi keikka, levysopimuksen allekirjoittaminen, kirkosta eroaminen, Hitlerin koiran syntymäpäivä tai se, että vesi on märkää myös tänään), ankara vitutus (saattaa johtua työpaikan menetyksestä, hankaluuksista virkavallan kanssa, veloista, tyttöystävästä, yms. Hyvin yleistä on myös vittuuntuminen muiden huonoudesta ja typeryydestä suhteessa omaan parhauteen), sosiaalisuus (kun hevarit kerääntyvät joukolla, on myös olut läsnä, poikkeuksetta), tai sitten hevari vain katsoo ansainneensa kaljan (kalja on ansaittu esimerkiksi jos on ollut koko päivän töissä, jos on ollut koko viikon selvinpäin, vienyt roskat ulos, tiskannut, potkaissut pölyhattaraa tai käynyt kusella).

3. Yleistettynä ja kiteytettynä, natsit ovat vähintäänkin mielenkiintoisia, elleivät peräti fiksuja, filmaattisia, kivoja, kovia ja sexyjä. Jonkinlainen tuntemus WWII:sta on tarpeen hevareiden kanssa kommunikoidessa. Sen sijaan kaikki organisoitu uskonto on pahasta, sillä ne ovat kaikki täynnä väkivaltaisia, oman käden oikeuteen turvautuvia hurskastelijoita, jotka liitetään lapsena väkisin uskonnon piiriin ilman mahdollisuuttaa omaan päätökseen. Tämän aivopesun tuloksena he ovat kykenemättömiä ajattelemaan normaalisti ja sen sijaan uskovat käsittämättömään utopiaan, joka tulee vallitsemaan puhtaiden valtakunnassa sillä välin kun roskaväki palaa poroksi. Siis täysin ältsin siistien natsien vastakohta.

4. Hevarit ovat sopimattomien ilmausten mestareita. Näistä vilpittömästi humoristisista lausahduksista ei voi tosissaan loukkaantua kuin espoolainen kukkahattutäti, mutta niiden korvia punehduttavaa vaikutusta tahi poliittista epäkorrektiutta ei kukaan voi kiistää. Tässä muutamia helmiä:

"Hali Hitler!" tai "Hali Santa!" --> Tervehdys
"Kikkelinpaiskonta" --> Sukupuoliyhdyntä
"Asidonekropedofilus" --> Drinkki: koostuu jaloviinasta, kaakaojauhosta ja piimästä.

Sanoja voi keksiä vapaasti ujuttamalla sopiviin kohtiin vaikkapa "satanic", "nekro", "SS" yms. Alkuun pääsee vaikkapa muunnoksilla "SS-Market" tai "nekrofiilis".

5. Hevarit käyttäytyvät yleensä keskimääräistä paremmin. Vaikkei etiketti olisikaan täysin hallussa, "kiitos", "anteeksi" ja "saisinko" ovat tuttuja ilmauksia lähes jokaiselle hevarille. He arvostavat pieniäkin ystävällisyyden eleitä ja ne ovatkin siksi hyvin yleisiä. Hevareilla ei yleensä ole järin mittavasti rahaa, mutta vahvasta solidaarisuudesta johtuen jakavat kyllä vähästäänkin. Pullo kiertää, tupakkaa sopii polttaa ja yleisesti "kaikki mikä on pöydällä, on maksettu". Hevarit ovat hyviä kavereita, vaikka eivät aina muistaisikkaan nimeäsi.

Tutkimukset jatkuvat.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home